maanantai 21. huhtikuuta 2014

Ompelun kurssityö -didaktinen osio

Käytän tässä esimerkkinä huhtikuussa koulukerhossa toteuttamaani työtä: chenille -tyynyä.
 
Kerhossa oli yhdeksän 3.-5. -luokkalaista tyttöä. Pidin kerhoa koulunkäynninohjaajan kanssa. En tuntenut käsityötaitojen osalta ketään kerholaisista.
Kerhoa pidettiin 5 x 2h, jossa ajassa kaikki tyynyt valmistuivat. Kerhotunnit olivat koulupäivän jälkeen klo 13-16 välisenä aikana. Oppilailla oli pieni välipala mukana.
Nopeimmat tekivät pieniä lisätöitä viimeisellä kerralla.
 
Olin etukäteen tehnyt kaksi mallia tyynyistä. Nämä toimivat houkuttimena kerhoon, sillä itse tekniikan nimi ei kerro oppilaalle mitään. Ja juuri näin kävi.

Aiemmin olen käyttänyt aihepiiriä: "jotain omaan huoneeseen" Tällöin on valmistettu tyynyjä. Lattialle. Sänkyyn. Makkaratyynyjä. Isoja tyynyjä. kynän muotinen tyynyt. Jne.

Motivointina toimii myös se, että oppilas saa jotain itselle. Iso ja näyttävä työ houkuttaa. "Osaanko minäkin tehdä tuon?" , kysyi joku. "Osaat varmasti, kun tulet kerhoon!"

Kerhotuntien pitää mielestäni erota normaalista käsityötunnista. Siksi pyysin parikseni aiheesta innostuneen ohjaajan. Kahdelta aikuiselta oppilaat saivat tukea ja apua työhönsä "jonottamatta".

 
Vaikka työ tehtiin kerhossa, uskon, että samanlainen työjärjestys onnistuu myös oppitunnilla. Ompeluvaheessa on tärkeää, että jokaiselle oppilaalle riittäisi oma ompelukone tai sitten tehdään ompeluvuorot.
Työ eteni seuraavasti:
 
1. kerhokerta 2h:

2. Kankaat asetettiin päällekäin.
Kankaat neulattiin yhteen.
Piirrettiin yhdessä jokaiselle ensimmäinen ommelviiva näkyviin.
 

1. Kankaiden lankasuoraan repimisen opettelu.
Jokainen valitsi viisi kangasta.
Yhden palan koko oli 40cmx40cm.



Oppilailla oli käytössä sekä kuviollisia että yksivärisiä puuvillakankaita. Oppilaita ohjattiin valitsemaan päälimmäinen kangas sen mukaan, minkä "oloisen" tyynyn haluaa. Joillekin tuotti hankaluuksia kankaan reunan löytäminen isosta kappaleesta.
 
Ensimmäisellä kerhokerralla jokainen pääsi jo ompelemaan.
Työn ompeleminen eteni keskeltä reunoille päin.
 
Jokaisesta työvaiheesta näytin ja kerroin olennaiset asiat. Suurimmalle osalle oppilaista samat asiat näytettiin henkilökohtaisesti vielä uudelleen.

Opittua: Oppilaan tulee valita kahdeksi alimmaiseksi kankaaksi hyvin eriväriset kankaat. Näin raitojen aukileikkaus on myöhemmin helpompaa!


2. kerhokerta 2h:

 
Ompeleminen jatkui. Joku joutui purkamaan, kun ommel lipsahti liian lähelle toista ommelta.

Moni joutui puolaamaan, mikä sujui ohjattuna hyvin. 3. -luokkalaiset ovat innokkaita oppimaan uutta ja haluavat näyttää taitojaan opettajalle,
 
Ommelviivan alussa ja lopussa edestakaisinompeleeta sai muistuttaa jokaista. 
Opittua: Ohjaa oppilaat katkaisemaan aloitus- ja lopetuslangat jokaisen ommelviivan jälkeen! Muuten lankasotku on melkoista.

Ommelviivojenväleistä saa tasaiset, kun neulan siirtää oikeaan reunaan. Ommeltaessa paininjalan päästä edellisetä ommelviivasta, ommel tulee nyt sopivan kauas.
 
Tässä työvaiheessa kysyttiin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä! Ompelemiseen keskittyminen vaati pienen evästauon.
 
3. kerhokerta 2h:
 
Lähes kaikki pääsivät leikkaamaan raitoja auki.
Kaikilla ei riittänyt voima saksien käyttöön ja aikuiset auttoivat leikaten raitaa toisesta päästä, lapsen leikatessa vastaan toisesta päästä.
Joku tuskaili liian pieniä ommelviivojen välejä!
Lähes kaikilta meni pohjakangas jostain kohti rikki saksien kärkien osuessa sinne, mutta se ei kokonaisuutta haitannut.

4. kerhokerta 2h:
 
Kaikkien työt menivät pesuun tämän kerran jälkeen. Osalla tyynyt meni pesuun jo kokonaisena  pussina, osalla tyynyt meni pesuun vain leikattuna päällikankaana.

Opittua: Ennen pesuun menoa reunat olisi hyvä tasata ja huolitella. Jos tätä ei tee, on pesukoneessa paljon lankaa. Myös nukka tarttuu kankaisiin, jolloin jouduttiin teippiharjalla siistimään töitä.
Koulu päättyi oppilailta eri aikoihin, jollain oli tukiopetusta ja joku tuli uimahallireissulta. Kaikkien työt etenivät kuitenkin koko ajan eteenpäin.
 
Taustakangas tehtiin kirjekuorimalliseksi.



Oppilaat yhdistivät taustan ja päällisen
kahdella ompeleella:
ensin suora ommel
ja sitten siksak - huolittelu reunaan.
Mallissani saumuriommel.
Tyynyn tausta muodostui kahdesta
päällekäin menevästä kankaasta.
Reunoissa kaksitaitteiset päärmeet.

 
 




Pesuun menossa.
Pesusta tulleita tyynyjä.

Olin itsekin niin innostunut tyynyistä pesun ja kuivatuksen jälkeen, että vein ne oppilaille luokkiin näytille. Jokaisen silmistä näki:
"Wau! Mä tein tän!"
 

Osa alotti myös sisätyynyn ompelua. Oppilaille annettiin valmiina 80cm x40cm kangas, jotta ommeltavia sivuja tuli vain 2 ja ½.
 
Sisätyynyyn tehtiin vain yhdyssauma, ei huolittelua. Tämä tuntui oppilailsta todella helpolta.
"Mitä, onks tää jo valmis?" "Kyllä, jos pidät litteästä tyynystä. Muussa tapauksessa, laitapa vanua sisään..."
 
Täyttämisen jälkeen aukko ommeltiin käsin kiinni. Ja jälleen kerran: vaikeinta oli solmun tekeminen kaksinkertaiseen lankaan!!
 
5.kerhokerta 2h:
  
Viimeisellä kerralla jokainen viimeisteli eri vaiheessa olevia töitään.
Lopulta jokaisella oli edessä seuraava vaihe:
miten saada sisätyyny tyynynpäällisen sisään?
 
 

 
Arviointi:


Tämä työ on tarkoitettu 3.-6. –luokkalaisille. Oppilaat kerhossa olivat pääosin 3. -luokkalaisia ( 7 tyttöä) ja mukana oli kaksi 5. -luokkalaista. Kaksi oppilasta oli erityisen tuen piirissä olevia oppilaita ja he saivat apua työn jokaisessa vaiheessa enemmän.
Vaikeudet näkyivät ohjeiden ymmärtämisessä sekä pitkäjännitteisyydessä. Myöskään käsityötaidot eivät olleet ikätason mukaiset.
 
Jos tekisin työn esim. ensi lukuvuonna ompelutyönä, teettäisin sen 4. luokalla (ks. alla oleva ruudukko).

 

 
 
 
Asetin työn tavoitteeet nelikenttään: Tiedot ja taidot, suunnittelun, työskentelyn ja kasvamisen taidot. Näistä valitsin oppilaan arviointipaperiin vain yhden/ arviointilohko. Olen käyttänyt nelikenttäarviointia aiemmin, mutta sen käytöstä ei ole tullut rutiinia.
 
Opettajan nelikenttä työn alkaessa:

 


 


Chenilletyyny
 


tavoitteet kerhoon 4.lk
 
 


 


 


Tärkeitä tietoja ja taitoja ovat


Tässä jaksossa suunnittelen


 


 


Kankaan langansuuntaan repiminen
"Miksi puuvillakangas repeytyy suoraan?"
 
 Perusompelutaidot:
koneen langoittaminen, puolaaminen,
ommelsäädöt, ompelun aloittaminen ja päättäminen.
 
Ompeleen viereen ompeleminen eli neulan asennon säätäminen.
 
 
Työn asettaminen koneeseen; työskentelyasento

 
tyynyn värin valinta:

Oppilas valitsee päällimmäisen kankaan mieleisekseen sekä siihen sopivan yksivärisen kankaan takakappaleeseen.
 
 

Oman idean ”sanoittaminen”

 


 


 


Työskentely on tärkeää


Tässä jaksossa opin myös


 


 


 
Työskentelen käsityötuntien turvallisuusohjeiden mukaisesti.
 
Eteenpäin pyrkivä työskentelyote
 
Valmiin työn aikaansaaminen
 

 
Oman työhön liittyvien kankaiden ja tarvikkeiden  huolellinen säilyttäminen.
 
Käsityöluokan järjestyksen ylläpitämiseen osallistuminen.
   
 


 



 Oppilaan nelikenttä
 
Oppilas arvioi viikkoruudukkoon tähtien määrällä (1-3) oman osaamisensa. Tähtien määrästä ja tarkoituksesta on käyty etukäteen keskustelua.
 
Opettaja kertoo, mikä ruutu/ käsityökerta on menossa, sillä joka tunnilla ei arvioida jokaista lohkoa. 
 
Työn valmistuttua oppilas kirjoittaa nelikentän lohkoihin arvion kirjallisesti.
 
Opettaja voi kirjoittaa lisähuomioita oppilaan osaamisesta alaviivoille.
 
Oppilas vie arviointipaperin valmiin työn kanssa oppilaan kotiin, jotta vanhemmat voivat seurata käsityötaidon kehittymistä.
 
 
Istuinalusta
 
 
Nimi:                                   
Luokka:
 
 
Tärkeitä tietoja ja taitoja ovat
Tässä jaksossa suunnittelen
 
 

 Ompeleen viereen ompeleminen eli neulan asennon säätäminen.
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
tyynyn värin valinta:


Oppilas valitsee päällimmäisen kankaan mieleisekseen sekä siihen sopivan yksivärisen kankaan takakappaleeseen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Työskentely on tärkeää
Tässä jaksossa opin myös
 
 
 
Eteenpäin pyrkivä työskentelyote.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Oman työhön liittyvien kankaiden ja tarvikkeiden  huolellinen säilyttäminen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Muita kommentteja:________________________________________________________
 
________________________________________________________________________ 

 
Huovila R., Hintsa, T., Säilä J. 2009. Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Helsinki: WsoyPro
 Eriyttäminen......ylöspäin:
  • Oppilas tekee pintaan eri suuntaisia ommelviivoja.
  • Oppilas tekee tyynyn yhden osan chenilleä Esim. jos chenilleosuus on keskellä tyynyä, muu tyynynpäällinen kasataan hirsimökkitelniikalla ympärille.
...alaspäin:
  • Oppilas tekee tyynyn kahdesta kappaleesta: etu- ja takakpl. Ei erillistä sisätyynyä. Ei takakpl:n kirjekuorimallia. Vanulla täyttö ja käsinommellen sulkeminen.
  •  Oppilaalle leikataan chenillen pohja- ja välikankaat valmiiksi. Oppilas valitsee ja leikkaa itse päällimmäisen kankaan.
IntegrointiOppilaiden ikä huomioiden integrointimahdollisuuksia on paljon.
  • Värioppiin: läpimät ja kylmät sävyt.
  • Sisustus: tekstiilit kotona/ omassa huoneessa.
  • Tekstiilien peseminen/ pesumerkinnät.
  • Materiaalitietous: kankaan ja neuloksen ero. "Miksi puuvillalangas repeää suoraan?"
  • Kuluttajakasvatus: Mitä tyyny maksaa? Mikä tyynyssä maksaa? Mitä brändi maksaa? Miksi brändi maksaa? Miksi kannattaa tehdä itse?


Ompelun kurssityö: chenilleä mattoon

Ideakartta mielessä pyörivistä töistä ompelun kurssityöksi:






Oli helppo ideoita ompelun kurssityötä.
Kotiin ja lapsille olisi tarpeen ja mukavaa valmistaa monia asioita.
 
 
Maton visuaalinen suunnitelma.


Päädyin chenille -tekniikan toteuttamiseen. Koulussa olin alkamassa pitämään kerhoa, jossa valmistettasiin tyynyt ko. tekniikalla. Mallityö tyynystä oli lähes valmis.
Kotiin kuitenkin tarvittaisiin uusi pikkumatto. Blogeista yms. ideajutuista mieleeni oli jäänyt ajatus tehdä chenillepaloista isompi kokonaisuus. Mitenköhän se toteutetaan?

Matossa väri on tärkeä, joten päällimmäinen kangas valikoitui tarkasti. Muut kankaat eivät tule juurikaan esille. Kaikki kankaat ovat vanhoja, kierrätettyjä. Päällimmäinen kangas on ollut päiväpeiton osana.




Maton valmistamisen tekninen suunnitelma.



Maton ompelun vaihekuvat:
Maton koko hahmottuu. Jokainen pala 40 x 40cm.
Jokaisessa palassa kuusi kangasta päällekäin, josita alimmaisena farkkukangas.
Mattoon tulee siis 36 kpl samankokoista kangaspalaa ja niistä muodostuu kuusi palaa.
Hahotelman jälkeen asetin jokaisen palan kankaat tarkemmin päällekäin,
neulasin ne kiinni ja tasasin reunat terävillä kangassaksilla.
Näin aloitus- ja lopetusompeleiden tekeminen tarkasti on helpompaa.


Chenille -tekniikassa ompeleet tulevat 45 asteen kulmaan eli vinoon langansuuntaan.
Tällöin kangas ei purkaudu.
Piirsin ensimmäisen viivan jokaiseen palaan viivottimen ja geokolmion avulla.

Kaikissa paloissa ompeleeet. Huh!
Mutta mikäs on ommellessa, kun radiosta tuli hyvää ohjelmaa:-)

Faktaa: yhteensä noin 216 ommelviivaa ja noin 432 edestakaisinommelta.

Pestyt maton palat.
Farkkukangas päästi väriä eikä valkoinen ole enää valkoinen.
H-A-R-M-I-T-T-A-A!


Harjasin kappaleet juuresharjalla, joka oli kovin saatavilla oleva harja.
Saumuroin ne kappaleiden reunat, jotka tulevat yhdyssaumoihin. 

Yhdyssaumat olivat paksuja, joten kunnon höyryprässäys oli tehtävä.
Saumoista tuli yllättävän litteitä.
Matto nurjalta
saumojen silityksen jälkeen.
Oikea koko hahmottui, kun leikkasin maton mittoihin.
Piirsin tussilla nurjalle suunnitelman mukaiset kohdistusmerkit.
Tein pyöristyksen käsivaraisesti.
Saumuroin reunat.









Vinoreunake on nelinkerroin
taitetttu kangaskaitale.

Hyvä silitys auttaa ompeluvaiheessa.
Laskin maton ympärysmitaksi 280cm.
Vinoreunake oli noin 300 cm:
kangasta 300cm - yhdyssaumat.

Tässä kaikki, mitä jäi yli.
 
 
 
 
Valmis matto.

Oman työskentelyprosessin arviointia:


Olen halunnut tehdä chenille -tekniikalla (jo vuosia) jotain. En osaa sanoa, mikä siinä kiehtoo. Pinnan erilaisuus. Uusi juttu itselle ompelun saralla?

Työn ompelun osuus ei ollut vaikea. Käsityötekniikoista ompelu on inspiroivaa ja nautinnollista. Olen aina tykännyt "rakentaa" ompelemalla. Odotan innolla syksyn vaatetusjaksoa.
Palojen pesun yhteydessä minun olisi pitänyt tajuta että farkkukankaasta saattaa päästä väriä. Lisäksi välikankaiden hieman sinertävät sävyt korostavat "sinisyyttä". Se pistää omaan silmään.
Mattoa tehdessä mietin eniten palojen yhdistämistä. Olisiko joku muu tapa ollut parempi käytön kannalta? Palojen ompeleminen päällekäin? Ompelusaumojen peittäminen kaitaleella?

Tein kokeilun yhdyssaumasta, ja koska se sujui hyvin ja lisäksi silitys litisti sauman yllättävän pieneksi, päätin yhdistää palat näin.
Olisinko voinut enemmän vaihdella ompeleen suuntaa ns. taidechenillen suuntaan? Kyllä, mutta olisko se näkynyt kirjavan kankaan pinnassa? Yksivärisessä varmstikin pinta olisi  tullut hyvin näkyviin.


Lopputuotoksen arviointia:Maton väri on hyvä. Päällikangas on odottanut sopivaa työtä...
Koko olisi saanut olla hiukan isompi. Halkaisijaltaan 90cm matto olisi ollut täydellinen.

Reunakaitale oli helppa ommella paikalleen, kun se oli kunnolla silitetty. Se huolittelee maton kokonaisuudeksi.

Jatkossa matto täytyy pestä 40 asteen pesuohjelmalla.
Matto tulee käyttöön:-)


 

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pipoja ja huivin puolikas

Maaliskuun jaksolla tekstiilityön puolella harjoiteltiin saumurin käyttöä tekemällä trikoopipoja. Neulurin käyttö tuli tutuksi huivia tehdessä.
Saumuri on hyvinkin tuttu, mutta neuluri hyvinkin uusi tuttavuus. Molempien kanssa työskentely oli innostavaa, sillä opettajamme on todella pätevä ja osaa yksinkertaistaa asioita hyvin. Tunneilta saa paljon didaktisia vinkkejä omaan luokkatyöskentelyyn.


Olen pari vuotta sitten tehnyt 6.- luokkalaisten kanssa käsityössä saumuriharjoitteluna pipoja tällä menetelmällä.
Teimme pipoja lahjoituskankaista. Saumuri oli kaikille uusi väline. Myös trikoon jouston arvioiminen on haastavaa.
Tässä työssä metodi olikin: tee ja jos mene pieleen, aloita uudella kankaalla alusta koko homma.
Joku tehtaili pipoja kaverialhjoiksi. Joku sai yhden melkein hyvän valmiiksi.
Hienoa oli uskallus ja ennakkoluulottomuus!
 

Olen tehnyt pipoja paljon myös kotona.
 Tässäkin, kuten monissa muissakin töissä, kantavana ajatuksena on käyttää jo olemassaolevia materiaaleja.
Nämä pipot ovat vanhoista t- paidoista.
Olen tehnyt ohuita "lenkkipipoja" ja pipoja pyöräilykypärän alle.
Tykkään lisäillä merkkejä ja kuvia -nekin purettuja käytetyistä vaatteista.


Musta ryppypipo.
Anna antoi inspiraation tähän.
Ollut käytössä paljon :-)

Oliivinvihreä velourpipo -vaikkei kuvasta uskoisi!!
Alareunassa tikattu resori.
Merkki otettu materiaaleina olleista kankaista.
Korvat saumuroitu yksinkertaisesta collegeneuloksesta. Pieni laskos keskellä korvaa.

Pialal on AINIA luovia ideoita.
Sakset, lankaa ja...

Annan ihania pipoja!!

Bling blingiä pitää aina olla!!
Kurssikavereitten pipoja.

Tutustuimme Bond- neulureihin.


Nämä tarvitaan työn aloittamiseen: neuluri, sakset, lankaa, parafiinia ja silmukoiden poimimiseen välineet.
Niitä tarvitsinkin todella paljon!!




Alapaino paikoillaan.



Ensimmäiset kerrokset valmiina.
Tästä alkoivat vaikeudet...
Ei ole ollut halua/ aikaa tarttua kameraan ja mokat ei ole tullut tallennettua.
Onneksi.
 
Tässä neulurilla valmistettu osuus.
Jatkoin hieman puikoilla neulomista, jotta raitojen koot täsmäävät.
Vielä hieman lisää pinkkiä Nalle -lankaa, niin huivin voi yhdistää rinkulaksi.




Oppia ikä kaikki!
Neulurin kanssa ei todellakaan saa hätäillä. Vedin kahdesti tyhjän kelkan läpi, jolloin silmukat tippuivat. Poimiminen oli aika tuskaista.
Kaikesta huolimatta, olisi kiva kokeilla uudelleen. Ymmärrän, että tähän voi jäädä koukkuun, on tämä niin paljon nopeampaa kuin puikoilla neulominen.