maanantai 13. tammikuuta 2014

Pohdintaa kurssityöstä


Työni oli istuinalusta, jossa teknisen työn osuus oli pyörörimojen käsittely. Ne toimivat painoina , jotta alusta pysyy paikoillaan. Rimojen avulla on myös helppo rullata työ säilytystä varten.
Tekstiilityön osuus on ompelupainotteinen. Tarkoitus on ommellun nukkapinnan valmistaminen.

Käsitöissä on sekä yleisiä kasvatuksellisia tavoitteita että työkohtaisia tavoitteita. Työkohtaiset tavoitteet olen kirjannut arvioinnin yhteyteen (ks.jaksosuunnitelma).
Käsitöissä pidän tärkeänä, että oppilas saa työn valmiiksi. Jos oppilaalle sattuu jakson aikana 1-2 kaksoistuntia esim. sairastumisen takia, työn etenemistä on usein eriytettävä. Eriyttämistä on tehtävä myös taitotason mukaan. Jos käsityöryhmän oppilaat ovat tuntemattomia, on tärkeää keskustella luokanopettajan kanssa mahdollisista kolmiportaisen tuen huomioista niin käytöksen kuin esim. ohjeiden ymmärtämisen suhteen.Tässä työssä on mielestäni monta kohtaa, joissa työtä voidaan eriyttää tekemällä työvaiheita eri tavalla.

Käsitöissä yhteistyön tekeminen tunnilla toisten kanssa on tavoite, jota jokaisella tunnilla voi oppilaille muistutettava.

Tässä työssä perusompelutaitojen varmistaminen on keskeistä. Se on myös hyvä tavoite 4. luokalle, sillä edellisen luokan ompelukonetaitojen opettelussa taidot eivät ehdi rutinoitua. Tässä työssä kertautuvat: koneen langoittaminen, puolaaminen, ompeleen valitseminen konetta säätämällä, ompelun aloittaminen ja ompelun päättäminen.

Yksi käsityötuntien perustavoite on työvälineistä huolehtiminen. Oppilaita täytyy muistuttaa oikean työvälineen valitsemisesta (esim. kangassakset -lankasakset), työvälineiden oikeasta käytöstä (esim.ratkojan käyttö) ja työvälineiden paikoilleen laittamisesta käsityöluokassa.
Tekstiilityön osa-alueita tässä työssä on ompelu. Lisäksi kankaan leikkaaminen ja lankasuoran tekeminen ovat uusia opeteltavia asioita.

Teknisen työn osa-alueita on pyöröriman mittaaminen ja sahaaminen. Sahaamisessa oppilaan pitää merkitä sahauskohta viivalla. Sahaustilanteessa olennasita on työn kiinnitys höyläpenkkiin,  aloitusvetojen tekeminen, suoraan sahaaminen. Sahauksen lopettamisessa on olennaista ettei puu lohkea. Sahausjäki pitää hioa. Kokemukseni on, että oppilaat ovat innokkaita tekemään ja aikaansaamaan valmista. On ilo opettaa innokkaita oppilaita. Mielestäni samaan aikaan voi olla innokas sekä toimia rauhallisesti ja suunnitelmallisesti.

Tässä työssä voi tulla ongelmakohtia, jos...- oppilas on niin allerginen, että hän ei siedä säkkikankaasta irtoavaa pölyä
->pohjakangas voi olla tukevaa puuvillakangasta

- oppilas haluaa tehdä istuinalustaansa jonkun logon (jääkiekko) tai valmiin kuvan (hevonen)
-> oppilaalle havainnollistetaan kuvioinnin ja värityksen merkitys ilmaisumuotona

-     Työ ei meinaa mahtua ompelukoneen vapaavarren aukkoon.
-> oppilaalle opetetaan työn ru´llaaminen ja mahdollisesti neulaaminen rullaksi

-       Trikoopala kääntyy ommeltaessa
-> yksittäiset palat eivät näy kokonaistyössä. Oppilasta, joka on tarkka voi auttaa neulaamaan palat tarkasti tai antaa luvan ommella neulojen päältä.



Eriyttämistä tarvitsee tehdä aina molempiin suuntiin. Tässä työssä eriyttäminen ylöspäin...
- puun käsittely esim. lakalla/ maalilla
- trikookaitaleista muodostuva väriraidat on vinossa
- värityksen suunnittelu ja piirtäminen ruutumalliin esim. symmetrian avulla.

…ja alaspäin: - oppilas jättää pitkien sivujen huolittelun pois. Oppilas neulaa ja silittää käänteet ja ompelee ne siksakilla ja samalla tulee huolitelleeksi kankaan reunan.
- trikoopalojen ompelu ”pala kerrallaan”  eli ei neulata paloja eikä piirretä apuviivaa
- istuinalustan raitojen ompelu kokonaisista pitkistä paloista.

Tämä työ integroituu mielestäni seuraaviin yhteyksiin:
Kestävä kehitys
- kierrättäminen-> trikoota voi leikata käytöstä poistetuista tekstiileistä

Viihtyvyys:
Oppilastuoli mukavammaksi: itse tehty pehmuste on pop!
Ergonomia:
Millainen tuoli on hyvä istua?

Kuluttajakasvatus:
Istuinalustan voi tehdä itse!