Mielestäni ryhmämme toimi hyvin yhteen ja alkuidea jalostui vilkkaassa keskustelussa. Kehystarinan keksimsien jälkeen työt alkoivat muotoutua kesustelun äärellä. Töiden raamit ja pääideat tuntuivat loksahtavan kohdalleen melko vaivattomasti.
Ymmärsimme yhdessä, että jakson ja työn venyessä koko syksyn mittaiseksi, ajatukset suuntautuvat opiskelujen ulkopuolisiin asioihin ja jouluun. Suunnittelimme yhdessä heti elokuussa keskenämme myös omalla ajalla. Tämä oli ensiarvoisen tärkeää. On rikkaus tutustua erilasiin näkökulmiin ja hioa yhteinen näkemys yhdessä.
Oli viisasta kirjata kaikki ajatukset paperille heti alusta asti. Myöhemmin niiden mieleen palauttaminen oli helppoa ja ryhmän ajatuksenjuoksun pystyi muistamaan – sekalaisistakin - riveistä paperilla.
Ymmärsimme yhdessä, että jakson ja työn venyessä koko syksyn mittaiseksi, ajatukset suuntautuvat opiskelujen ulkopuolisiin asioihin ja jouluun. Suunnittelimme yhdessä heti elokuussa keskenämme myös omalla ajalla. Tämä oli ensiarvoisen tärkeää. On rikkaus tutustua erilasiin näkökulmiin ja hioa yhteinen näkemys yhdessä.
Oli viisasta kirjata kaikki ajatukset paperille heti alusta asti. Myöhemmin niiden mieleen palauttaminen oli helppoa ja ryhmän ajatuksenjuoksun pystyi muistamaan – sekalaisistakin - riveistä paperilla.
Se, että kurssityö eteni opiskelujen ohessa harvassa olevien opintojaksojen myötä, sekoitti ajatuksia hieman. Ohjeet tuntuivat ristiriitaisilta ja välillä tuntui, että oli ymmärtänyt tehtävänannon, mutta seuraavat ohjeet muuttivat omia ajatuksia. Tässä kohdassa ryhmästä oli iso apu. Yhdessä pähkäilimme ohjeita ja neuvoja ja puhuimme niitä auki meidän ryhmän työn kannalta. Materiaalit työhöni hankin itse ja osan löysin omista käsityötarvikkeistani.
Koen, että itselleni on helppo ideoida. Ajattelen aina hyvin konkreettisesti ja käytännöllisesti. Omat mielikuvat ovat hyvin realistisia ja liittyvät luonnollisesti omaa elämäntilannetta sivuaviin tilanteisiin eli lapsiperhe-elämään. Realismia on sekin, etten tässä työssä haaveillut tekeväni mitään esimerkiksi kivestä tai ajopuista. Tiesin, että oikeassa elämässä en joko saa materiaalia tai pysty työstämään sitä.
Koen, että itselleni on helppo ideoida. Ajattelen aina hyvin konkreettisesti ja käytännöllisesti. Omat mielikuvat ovat hyvin realistisia ja liittyvät luonnollisesti omaa elämäntilannetta sivuaviin tilanteisiin eli lapsiperhe-elämään. Realismia on sekin, etten tässä työssä haaveillut tekeväni mitään esimerkiksi kivestä tai ajopuista. Tiesin, että oikeassa elämässä en joko saa materiaalia tai pysty työstämään sitä.
 |
| 9- vuotias ompelee. |
Kuva koulukäsityöstä ohjasi ajatuksia paljon. Halusin tehdä työn, jonka voisin tehdä oppilaiden kanssa. Ohjeet ja työkuvat tein myös tätä tarkoitusta varten. Itse opetan tänä lukuvuonna sekä 4. -luokan että 5. luokan tekstiilityön ryhmiä. Työtä tehdessä huomasin ajattelevani konkreetisti, miten nämä oppilaat asian ymmärtäisivät tai ohjeen tulkitsisivat.
Omat lapseni olivat kiinnostuneet työstä. Meidän 9- vuotiasta ei tarvinut houkutella kokeilemaan ompelun työvaiheita. Testasin työohjeen ymmärtämistä: luin ohjetta ja lapsi teki ohjeen mukaan. Olin miettinyt, voiko oppilas kiinnittää nukkarivejä ilman neulausta "nukka kerrallaan". Lapseni kokeili myös tämän vaihtoehdon ja totesi, että ompelu oli sillä tavalla helpompaa.
Omat lapseni olivat kiinnostuneet työstä. Meidän 9- vuotiasta ei tarvinut houkutella kokeilemaan ompelun työvaiheita. Testasin työohjeen ymmärtämistä: luin ohjetta ja lapsi teki ohjeen mukaan. Olin miettinyt, voiko oppilas kiinnittää nukkarivejä ilman neulausta "nukka kerrallaan". Lapseni kokeili myös tämän vaihtoehdon ja totesi, että ompelu oli sillä tavalla helpompaa.
Itse istuinalustan valmistus oli helppo. Yksi syy tähän on se, että alusta asti halusin tehdä mallin, joka sellaisenaan käy koulukäsityöhön. Ryhmässä ideoimamme viitekehys juhliin tuotti ROM -tuoteperheen idean. R= raidat, O= oranssi, M=metalli. Metallin osuutta työssäni mietin pisimpään. Kysyin ryhmältä apua metallin liittämiseen työhöni. Päädyin täyttämään tyhjän pohjakankaan tilan ketjuvirkkauksella. Oppilaille metallin virkkaaminen voi olla liian haasteellista. Sen sijaan ketjuvirkkaus on ihan varteenotettava ylöspäin eriyttämisen keino.
Työtä valmistaessa tulee (ärsyttävästi) mieleen loistokkaampia visioita istuinalustasta. Se on piinaavaa. Tällä kertaan mieleen tuli, että istuinalustan voisi tehdä mm. liukuestemattoon trikookudetta solmimalla.
Työtä valmistaessa tulee (ärsyttävästi) mieleen loistokkaampia visioita istuinalustasta. Se on piinaavaa. Tällä kertaan mieleen tuli, että istuinalustan voisi tehdä mm. liukuestemattoon trikookudetta solmimalla.
Työtä suunnitellessa mietin, mikä riittää teknisen työn osuudeksi. Uskon ,että tämänpituisen jakson puitteissa työn teknisen työn osuus on riittävä. Se, onko se haastava oppilaille, on eri asia. Aina on niitä, jotka eivät vielä 10- vuotiaanakaan ole sahannut itse mitään puuta. Useimmille pyöröriman käsittelyn työvaiheet lienevät helpohkot.
Opettajana käsitöiden osalta koen haasteeksi oman kehittymisen. Kirja käsityöstä palautti mieleen ettei arvioinnin tarvitse olla monimutkaista tai vaikeaselkoista analyysia. Olisi hyvä tehdä itselle työvälineeksi opettajan nelikenttä.
Opettajan nelikentässä arvioidaan omaa toimintaa etukäteen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinniin kohteena ovat aineenhallintataidot, opetuksen suunnitelun ja toteuttamisen taidot sekä opettajana kasvaminen. Erityisen hyvä työväline nelikenttä olisi yhteisopettajuuden arvioinnissa. Toisaalta oman toiminnan arvioiminen on tarpeen, kun on samassa työpaikassa useita vuosia. On vaarana, että toistaa samoja opetustapoja vuodesta toiseen miettimättä niiden soveltuvuutta oppilasryhmille. Tällä hetkellä teen käsityön vuosisuunnitelmat yhdessä koulun kahden muun käsityöopettajan kanssa. Luokkatilanteessa olemme kuitenkin yksin eikä kukaan ole arvioimassa työtapojani.
